.:Minä

.: Minä

15 vuoden paikkeilla roikun (synt. -98 ) ja tosiaan täällä Espoon perseenreiässä asustelen ( Keskellä ei mitään ). Oioi, teatterin suuri ystävä, ja ite on tultu harrastettuaki sitä nyt muutama vuosi ( En muista oisko ollu kolmisen vuotta...) Ton innostuksen takia pyrin ilmasutaito luokalle ja tuurilla sinne pääsinki. Teatterin ohella, leffoilla, kavereilla, ruoalla ja tietokoneella on suuri paikka mun sydämmessä ♥

Koulu menee suorasti sanottuna ihan päin persettä, keskiarvo alle kasin. Koulunkäynti ei kiinosta, mutta oon aatellu että tää vikavuos pitäis jaksaa panostaa. Varmasti meneekin ensimäiset pari viikkoa, mutta sen jälkeen kiinostus lopahtaa täysin. Tai, eihän sitä perjaatteessa koskaa tiiä. Luova ihminen oon, ja sen huomaa arvosanoissaki. Kympin ilmasulla ja äikällä, ja luovat aineet muut on sitte siinä ysin paikkeilla ( Paitsi kässä, entiiä onkse mun osalta ees nii kauheen luovaa...ihan perseestä seki, hitto pistelen vaa sillä neulalla mun sormia..tai jalkoja..ja joo, ei kannata kysyä siitä sen enempää ). Muiden aineiden huonous ilmenee mulla varmaan vitosen matikalla. Ku ne tunnit tuppaa menemää kaikessa muussa ku siinä olellisessa asiassa. Kai se sosiaallinen pikku Vera tulee sitte oikeestaan kaikilla lukuaineiden tunnilla ilmi, ku sielä takapenkillä hihittelen ja huutelen toiselle puolelle luokkaa. Mut emmä se luokan "ongelmalapsi" ole, on niitä vilkkaampiaki vielä. Ja nyt yritän tunkea tähän tekstiä et voisin siirtyy toiseen kuvaan, koska tää näyttää muuten tyhmältä jos ei ole tarpeeksi tekstiä. Ja uh nyt onnistuin ♥

Ää oon nii huono kirjottaa minkälainen oon luonteeltani. Ku mun mielestä se on vähä hassua kirjottaa. Mutta. Ainaki semmoset jotka mut tuntee, voi varmaan allekirjottaa sen, että silloin ku oon tarpeeks energinen ( tai ihan saatanan väsynyt ), menee mulla aika lujaa. Pompin ja hypin pitkin maapalloa, nauran ihan kokoajan ja mun juttujen taso on aika laadukasta ( Ette haluu ees tietää ) Yks niistä luonteenpiirteistä joka mua eniten tympii on se, että suutun ihan hiton helposti, ja nopeesti, enkä oo siitä helpoten leppyvimmästä päästä. Oon muutenki aika ailahteleva luonne, mutta onneks mulla on semmosia ystäviä jotka tietää sen, ja joita se ei useimmiten ajasta häiritse. Nauran ittelleni ja mun omalle tyhmyydelleni aika usein. Vähäsen nuorempana mulla oli tosi paljon ongelmia olla sinut itteni kanssa, ja mulla oli itseluottamus ihan maassa. Olin tosi itsekriittinen, enkä osannu nauttia kömmähdyksist tai virheistä. Mut yläasteelle mennessä, ja ku kuviot muuttu, oon saanu taas itseluottamuksen nousemaa, enkä oo maassa vastoinkäymisistä. Ennen jos joku sano läpälläki jotain vaikka " Vittu sä oot tyhmä ", otin sen heti iha itteeni ja luulin et se tarkotti sitä oikeesti. Mut nykyää mä jopa myönnän sen ja nauran päälle. Ite pidän itteeni luotettavana, ja rehellisenä, koska valehtelu on perseestä. Ei siit tuu ku vihaseks.

Mitä ny oon ite huomannu, ja mistä saan kans kuulla, oon tosi symppis ja empaattinen hörhö. Jos jollai on huolia tai muute vaa iha paska fiilis, tulee mullekki huonolo. Mä oon vähä tämmönen karhuemo, et jos joku yrittääki tehä tai sanoo jotai paskaa jollekki josta mä välitän, mul keittää yli tosi nopeesti. Kai se jossai tilanteissa on ärsyttävää, mutta en voi ittelleni mitä. Tämmöne höhö mä oon :)